Mauriainen (sokerimuurahainen)

Sokerimuurahaista esiintyy yleisesti kodeissa ja laitoksissa. Sen tapaa monesti keittiöstä tai ruokakaapeista- ja varastoista. Se on perso makealle, joten sen löytyminen munkkipussista tai keittiön pöydältä mehukupista ei ole yllätys. Pihalla se viihtyy laatoitusten alla ja kivijalan vieressä tai kukkapenkeissä. Se aiheuttaa haittaa nostamalla hiekka esim. pihalaattojen alta.

Hevosmuurahainen

Suurin suomessa esiintyvä muurahainen. Tekee joskus pesän puurakennuksiin. Siirtyy yleensä puurakenteisiin lähistöllä olevista kannoista tai lahoavista puupinoista. Jos rakenteissa esiintyy useampia pesiä voi alimpien hirsien kestävyys heiketä.

Ampiaiset

Ampiaisen pistos kasvoihin, tai kaulaan saattaa olla vahingollinen. Myös allergisesti pistokseen reagoiville useampi pistos voi olla kohtalokas. Loppukesästä ampiaisilla esiintyy usein ”häiriökäyttäytymistä” joka johtuu monesti toimettomuudesta, kun pesästä ei enää tarvitse huolehtia.

Sokeritoukka

Noin sentin mittainen hopeinen vikkelä toukka. Se elää kosteissa sisätiloissa, esim. wc:t, kylpyhuoneet. Yleisiä kerrostalojen pohjakerroksissa ja rivitaloissa. Se pesii usein huoneistojen välisissä putkikanavissa ja väliseinien rakenteissa. Sokeritoukka liikkuu yleensä pimeällä. Sen nähdäänkin monesti vilahtelevan kun tilaan sytytetään valot. Monesti luullaan että se leviää viemärin kautta huoneistosta toiseen. Se ei kuitenkaan pysty sukeltamaan viemärissä olevan vesilukon läpi.

Metsätorakka

Metsätorakka elää luonnossa sammaleessa tai karikekerroksessa. Se voi joskus eksyä myös sisätiloihin. Etenkin syksyisin se saattaa hakeutua lämpimään. Se ei kuitenkaan menesty sisätiloissa pitkään. Sisällä metsätorakka on enemmän esteettinen haitta kuin varsinainen tuholaisongelma. Sen esiintyminen ei välttämättä vaadi torjuntakäsittelyä.

Huonekärpänen, mahlakärpänen

Huonekärpäset sotkevat ulosteillaan elintarvikkeita, seiniä ja ikkunoita. Voivat levittää jaloissaan bakteereja elintarvikkeisiin. Hyvissä olosuhteissa toukka kehittyy aikuiseksi n. viikossa. Toukat elävät esim. keittiöjätteissä tai lannassa. Mahlakärpänen voi tulla huoneistoon pilaantuneiden hedelmien mukana. Toukat elävät myös pilaantuneissa hedelmissä tai hedelmän tähteissä.

Rohmukuoriainen

Aikuinen kuoriainen on n. 5mm pitkä ja väriltään tummanruskea.Toukat ja aikuiset yksilöt syövät viljatuotteita. Näiden välityksellä se voi levitä esim. kauppoihin ja koteihin. Kuoriaisen erittämä lysolimaiselta haiseva erite saastuttaa elintarvikkeita. Kuoriainen ei kestä pakkasta.

Hinkalokuoriainen

Muistuttaa ulkoisesti rohmukuoriaista. Se pesiytyy harvoin koteihin. Hinkalokuoriaista tapaa yleisemmin myllyissä ja leipomoissa.

Häröt (riisi-, lese-, pähkinä-)

Aikuinen kuoriainen on n. 3mm pitkä ja tummanruskea. Häröt eivät lisäänny alle 18 asteen lämpötilassa. Häröt kulkeutuvat viljan, kuivattujen hedelmien ja pähkinöiden mukana. Yleisimmin kuoriaista tavataan tuotantolaitoksissa, mutta ne voivat siirtyä myös koteihin saakka. Se pesiytyy helposti esim. keittiökaapistojen rakenteisiin.

Jauhokoisa, Intian jauhokoisa

Tavataan useimmin tuotantolaitoksissa, mutta siirtyy myös koteihin esim. auringonkukan siemenissä, eläiruokien mukana tai jauhoissa. Jauhokoisa on väriltään harmaa perhonen. Intian jauhokoisan selässä kulkee selkeästi havaittava raita.

Torakat, russakka

Keltaruskea n. 8 – 14 mm pitkä. Sillä on etuselässä kaksi tummanruskeaa juovaa. Russakat käyttävät ravinnokseen kaikkia ihmisen käyttämiä ns. peruselintarvikkeita. Ne juovat myös vettä. Se suosii lämpimiä tiloja. Russakan tapaa varmimmin aina keittiöstä. Russakka likaa elintarvikkeita ulosteellaan. Se on myös taudinlevittäjä , esim. salmonella.

Lutikka (lude)

Esiintyy esim. lepakon loisena tai lintujen pesissä. Jos ullakolla on lintujen pesiä tai talvehtivia lepakoita, saattaa lutikka siirtyä myös sisätiloihin imemään ihmisiä.

Asunnoissa se esiintyy yleisimmin makuutiloissa. Se piileskelee sänkyjen rakenteissa, listojen alla, kaapistojen sokkeleissa tai –rakenteissa. Näistä piiloista se käy yöllä imemässä tarvittavan veriannoksensa. Luteet eivät kestä yli -15 asteen pakkasta kuin pari tuntia.

Vyöihrakuoriainen

Kuoriainen on n. 8mm pitkä. Sen selässä on leveä harmaa osa. Se toimii luonnon omana hajottajana. Kuoriainen elää kuivissa raadoissa, lintujen pesissä tai jäteastioissa. Kotioloissa se käyttää ravinnokseen esim. välikattoon kuolleen hiiren kuivaa raatoa tai kärpästen jätöksiä. Sen toukat vioittavat myös tekstiilejä tai turkiksia.

Pilkkuturkiskuoriainen

Kuoriainen n. 5mm pitkä ja väriltään se on musta. Sillä on selässään pari valkoista täplää. Elintavat ovat pitkälti samat kuin vyöihrakuoriaisella. Toukka vahingoittaa villavaatteita ja mattoja. Toukka elävät esim. kuolleilla kärpäsillä.

Vyöturkiskuoriainen

Noin 5mm pitkä. Sen selässä on keltainen aaltomainen juova. Aikuinen kuoriainen ei tiettävästi käytä mitään ravinnokseen. Toukka käyttää ravinnokseen kuolleita hyönteisiä. Se vahingoittaa villaa, turkiksia ja mattoja. Kuvassa turkiskuoriaisen toukkia.

Rotat

Rotta tekee vahinkoa likaamalla elintarvikkeita. Varastoissa se sotkee viljaa ja rehuja. Lisäksi se voi levittää tarttuvia tauteja ihmisiin ja kotieläimiin.

Rotta elää aina siellä missä ihminenkin. Se tekee vahinkoa rakenteille pesiessään eristeisiin. Lisäksi se vahingoittaa johtoja ja kaapeleita. Vaurioituneena ne voivat aiheuttaa oikosulkuja ja jopa tulipaloja. Rotta voi elää kaksivuotiaaksi ja painaa yli puoli kiloa.

Hiiret

Kotihiiri on utelias, vikkelä ja hyvä kiipeilemään. Se syö kerrallaan n. 5 g. Se nakertaa pieniä reikiä viljatuotepakkauksiin sinne tänne. Se ei ole niin tarkka ravintonsa suhteen kuin rotta. Samoin kuin rotta se sotkee elintarvikkeita ja voi aiheuttaa vahinkoa sähköjohdoille ja kaapeleille. Hiiri on nopea lisääntymään. Se elää noin yksivuotiaaksi.